Tällä hetkellä istun koulun medical centerissa, sillä mun maha alkoi näköjään kuukauden jälkeen protestoida paikallista ruokaa vastaan. Oon viettänyt täällä vasta yhden yön, mutta haluan jo epätoivoisesti pois. Täällä kaikki heittää med centerista tän tasoista läppää: "Med is like a prison. When you get in, you'll never know when you get out". And oh boy how true is that. Oikeastihan mun pitäisi käyttää tää luppoaika hyväkseni ja laskea matikkaa (en oo ollut tunneilla ikuisuuksiin), mutta nääh, ehtiihän sitä myöhemminkin. Tai oikeastaan ei.
 |
| Wada 5 Room B3. Home. Portaat ylös ja oikealle. |
Mitä mulle kuuluu? Mulle kuuluu kaikenlaista, kahdessa viikossa ehtii tapahtua yhtä sun toista. Oon ravannut lähimmässä kaupungissa Punessa joka viikonloppu, ylittänyt tien yksin (täällä siis ajetaan "väärällä" puolella. ja lehmät, pyörät, tuk tukit, ihmiset, bussit ja autot ovat kaikki samalla tiellä, joten voitte kuvitella sitä kauhun määrää), valvonut liian myöhään, syönyt mäkkiruokaa tuk tukin kyydissä, eksynyt liian monta kertaa, tanssinut kaatosateessa, tehnyt nuudeleita aamuyöllä. Oon kokeillut niin paljon uusia juttuja, etten enää edes muista kaikkia niitä. Elämä on kaunista mutta myös raakaa täällä, joten jos jäät pohtimaan asioita liikaa, juna lähtee kulkemaan ilman sua. Ja se kulkee niin nopeasti, ettet pääse enää kyytiin.
 | |||
| © Wardah (Pakistan). Yrittäkää bongata mut :D |
Viime viikonloppuna meillä oli Ganesh-juhla, joka oli ihan uskomaton! Lähes koko koulu lähti yhdessä kävelemään kampukselta alas lähikyliin. Värit ovat suuressa osassa, joten meidänkin päälle heitettiin värijauhoja, pääosin punasta ja pinkkiä. Ja noi värithän ei lähde pois kovin helposti, mun päänahka on vieläkin osittain pinkki yli viiden pesukerran jälkeen! Oon hieman katkera kyllä mun tummahiuksisuudesta, kampuksen melkein kaikki alunperin blondit omaavat nimittäin nyt pinkihtävän tukan :D Koko kävely kesti yllättäen aika kauan, sillä aina välillä pysähdyttiin tanssimaan ja huutamaan sekä peseytymään siihen asti, kunnes uusi satsi värijauhoja lensi taas päälle. Parasta kuitenkin oli, kun yhtäkkiä alkoi sataa kaatamalla; lopulta kaikki olivat punaisia ja likimärkiä ja rumia mutta samalla niin kauniita. Juhlimisen jälkeen meidän Ganesh-patsas laskettiin läheisen kylän, Khubavalin kautta kulkevaan jokeen, mikä siis kruunasi tän kaiken.
 |
| © Tapiwa (mun roomie Zimbabwesta). Maya (mun roomie Singaporesta) & me lauantain Fashion Showssa, jossa kerättiin rahaa Community Fundiin. CF auttaa koulun opiskelijoita, joiden rahatilanne on heikko. |
Koulunkäynti on nyt todella alkanut, ja muhun on iskenyt luultavasti jokaikisen UWC-opiskelijan dilemma: pitäisikö mun opiskella vai sosialisoida vai nukkua? Täällä pätee kolmen S-kirjaimen myytti: study, socialize, sleep. Voit valita kaksi, kolmatta et saa. Tällä hetkellä mun unimäärä on laskenut ihan minimiin; nukun sen 5-6 h yössä, mikä saattaa olla jollekin ihan tarpeeksi, mutta mä tarvitsen vähintään sen kahdeksan tuntia, jotta en olisi kuin kävelevä ruumis. Samalla joudun tekemään entistä enemmän töitä koulun eteen, sillä en oo opiskellut ikinä ennen enkuksi ja se hankaloittaa ja hidastaa läksyjen tekoa hieman. En kuitenkaan halua kykkiä nenä kiinni kirjassa koko ajan, sillä se ei oo sitä mitä tulin täältä hakemaan. MUWCI on niin paljon enemmän kuin pelkkää opiskelua, ja mua jää kaduttamaan suunnattomasti, jos en ota kaikkea irti tästä kokemuksesta.
PS. Jos sattumalta joku mahdollinen tuleva UWC-hakija on eksynyt tänne, niin mua saa vapaasti pommittaa kysymyksillä joko blogin kautta tai ihan sähköpostitse! Vastailen mielelläni :)
PS. Jos sattumalta joku mahdollinen tuleva UWC-hakija on eksynyt tänne, niin mua saa vapaasti pommittaa kysymyksillä joko blogin kautta tai ihan sähköpostitse! Vastailen mielelläni :)
Olisiko sulla mitään hyviä vinkkejä hakemuksen tekoon? Milloin aloit itse tehdä hakemustasi? Olen itse hakemassa vuoden 2014 haussa ja nyt jo stressi päällä! :D
VastaaPoistaRekisteröidyin UWC:n hakusysteemiin joululoman aikana eli siinä joskus joulukuun loppupuolella! Täyttelin perustietoja, harrastuksia ja arvosanoja mitä mulla oli, mutta kunnolla mun hakemusta aloin väsäämään vasta helmikuussa - mikä on nyt myöhemmin aateltuna melko myöhään, sillä deadline oli muutaman viikon päästä ja kyl siinä kieltämättä kiire tuli :D
PoistaSanoisin, että jokainen hakija on omanlaisensa ja sen takia tiettyä muottia hyvään hakemukseen ei ole. Kliseistä ehkä joo, mutta totta. Kannattaa tuoda omat hyvät puolet ihan vaan rohkeasti esiin eikä arkailla kehua itseään! Tietty jonkinlainen realismi pitää säilyttää, mutta hakemuksessa pitäisi näkyä sun itsevarmuus ja luottamus siihen, että oot juuri sopiva stipendiaatti UWC-kouluihin :)
Mun mielestä hakemuksen tärkein osa on 700-sanainen omaelämäkerta, sillä se on sun tilaisuus näyttää millainen ihminen oot! Tuo sanamäärä saattaa vaikuttaa ehkä suurelta, mutta loppujen lopuksi on todella hankalaa tiivistää koko elämä seitsemäänsataan sanaan. Sen takia suosittelisin, että aloittaisit sun omaelämäkerran luonnostelemisen ihan hyvissä ajoin - mitä kaikkea haluat tuoda itsestäsi esille, ja millä tavalla. Kannattaa muistaa, että valintakomitea lukee läpi huiman määrän hakemuksia, joten hyvällä omaelämäkerralla erotut helpommin joukosta.
Rehtorin ja opettajan suositukset kannattaa hoitaa ajoissa pois alta, sillä niiden takia on monet hakuprosessit tyssänneet. Kannattaa valita opettaja, joka tuntee sut sekä oppilaana että ihmisenä hyvin - luokattomassa lukiossa se saattaa olla hankalaa, mutta opettajan suositus sai ainakin viime vuonna olla yläasteen, eikä välttämättä lukion. Rehtorin suositus pitää olla kuitenkin sun lukion rehtorin.
Haha voi, koita olla stressaamatta! :D Nauti hakuprosessin kihelmöivästä tunteesta ja muista, että vaikka seula on tiheä, siitä on aina jotkut päässeet läpi. Ole oma itsesi, tuo hyvät puolesi esiin, luota itseesi ja seuraa vaistojasi! Vaikka hakemuksen tekeminen saattaa olla puuduttavaa (mulle se ainakin oli), mitään rakettitiedettä se ei ole. Kärsivällisyyttä vaan ja pohdintaa, mitä kaikkea haluaa itsestään kertoa valintakomitealle.
Tässä siis joitain vinkkejä, toivottavasti auttoi edes jonkin verran! Kysele vaan lisää jos jokin jäi askarruttamaan :) UWC-yhdistykselle saa aina lähettää mailia (info@uwc.fi) jos haluaa jotain virallisempaa näkökulmaa, ja foorumi (forum.uwc.fi) on aika kätevä paikka kysellä entisiltä ja nykyisiltä stipendiaateilta kaikenlaista sekä jutella tämän vuoden hakijoiden kanssa. Tsemppiä hurjasti hakuun, hyvin se menee!