17.10.2013

palasia

_A104400
Henna, jonka otin pari viikkoa sitten eräässä katupuljussa (maksoi 250 rupiaa eli 3 euroa, Suomen hintataso tulee tappamaan mut kun palaan joululomalla takaisin) & ihanan ilmavat kukkahaaremipöksyt (jonka kaltaisia täältä löytää miljoonittain)
Voin aika varmuudella sanoa että tämä paikka on nyt koti. Elämä rullaa niin kuin sen pitääkin, paljon rutiineja on ehtinyt syntyä mutta sitäkin enemmän spontaaneja hetkiä. Draamaa, naurua ja itkua sekä epätoivoa, välillä on ollut yllättävän pahoja hetkiä. Kaksi kuukautta on nyt takana ja täällä ollessani oon oppinut monia monia asioita, mutta ennen kaikkea sen, että nautin elämästä paljon enemmän kun en vaadi itseltäni liikoja. Vielä parisen viikkoa sitten olin aina super stressaantunut ihan kaikesta mahdollisesta; halusin olla dynaaminen ja sosiaalinen tässä yhteisössä, halusin elää terveellisesti noudattaen säännöllistä unirytmiä sekä menestyä akateemisesti. Ja onhan tää toki mahdollista jos vaan tarpeeksi yrittää, mutta tämmösenä hermorauniona ahdistuisin ihan jo siitä yrittämisestäkin suunnattomasti.

Hyvä koulumenestys on aina ollut mun yks tärkeimpiä prioriteetteja. Sen takia mulle oli tosi hankalaa oppia olla välittämättä liikaa arvosanoista, ja rentoutua vaikka hommia riittäisikin. Nyt oon kuitenkin laskenut vaatimustason tosi matalalle; jos pääsen kokeista läpi, niin oon tyytyväinen. Nautin elämästä täällä paljon enemmän kun en juokse hyvien arvosanojen - jotka vaativat multa aika paljon työtä - perässä. Aina välillä muistuttelen itelleni että se tärkein oppimiskokemus, jonka UWC:sta tuun saamaan, tapahtuu pääosin luokkahuoneiden ulkopuolella.
PA084395
Mun nurkkaus meidän huoneessa. Meitä asuu yhdessä huoneessa poikkeuksellisesti viisi joten tilaa ei huimasti ole, ollaan laitettu kolme sänkyä ihan vierekkäin mikä on oikeastaan aika jees sillä mun huonekaverit on ihan parhaita! Pikkujutut kuten noi jouluvalot (jotka on muuten tyypillinen sisustuselementti täällä, love it!) ja tyynynpäälliset tekevät tunnelmasta paljon kodikkaamman :)

Ja täällähän on vaikka mitä tekemistä koulun lisäksi! Me valittiin lukukauden alussa trivenit, jotka siis vastaa IB:n CAS-systeemiä (Creativity, Action, Service). Trivenit ovat ihan yhtä tärkeitä kuin koulu täällä, ja ilman niiden suorittamista ei pääse IB-tutkinnosta läpi. MUWCI:ssa valinnanvaraa on todella paljon, minkä takia oon super ilonen että näitä saa vaihtaa lukukausittain! Niin pääsee sitten kokeilemaan sellasia juttuja mitkä kuulostaa kiinnostavilta. Täällä Intiassa meidän CAS-aktiviteetit on jaettu neljään eri ryhmään: Community Engagament, Campus Service, Action ja Creativity. Jokaisesta ryhmästä on pakko valita yksi, mutta toki enemmänkin saa ottaa. Sitä ei kuitenkaan suositella, sillä trivenit on tosi aikaavieviä ja niihin kuuluu panostaa ihan niin kuin kouluunkin. Mun trivenit on seuraavat:

Manavya (Community Engagement)
Manavya on järjestö, joka auttaa HIV-positiivisia naisia ja lapsia. Aina keskiviikkoisin meidän ryhmä kurauttelee jeepillä kolme varttia, kunnes ollaan perillä Manavyan lastenkodissa. Periaatteessa me vaan vietetään aikaa lasten kanssa; leikitään, piirretään, pelataan pelejä ynnä muuta sellaista. Mulla on aina ollut tosi hauskaa, ja kielimuurista huolimatta kommunikointi sujuu yllättävän hyvin. Kaikki lapset ovat HIV-positiivisia, mutta unohdan sen faktan aina, koska sitä ei todellakaan huomaa. 
Film Club (Campus Service)
Kuten nimestäkin jo huomaa, Film Clubissa me kuvataan, editoidaan ja luodaan videoita. Suurin osa meidän tehtävistä painottuu koulun tapahtumien kuvaamiseen sekä promovideoihin, mutta mitään rajoituksia (paitsi aika) ei oikeestaan ole! Meillä on nyt pari isompaa projektia harkinnassa, saa nähdä toteutuuko ne vai ollaanko me liian kiireisiä... Tää on yksi mun lempparitriveneistä, sillä oon aina ollut kiinnostunut videokuvaamisesta ja ihmiset Film Clubissa on ihan huippuja! Tässä (tarkkasilmäiset saattaa bongata mut) ja tässä vähän maistiaisia mitä me ollaan tänä vuonna jo tehty!
Japanese Culture Club (Creativity)
JCC-sessioiden aikana me tehdään vähän kaikenlaista, välillään opiskellaan japanin kielen alkeita sekä tehdään sushia, välillä kokeillaan kimonoita päälle. Superhauskaa siis! Japani on maana aina ollut lähellä mun sydäntä, ja voitte kuvitella miten paljon mun matkakuume vaan kasvaa ja kasvaa... 
Yoga (Action)
Päätin jo ennen tänne tulemista että tuun kokeilemaan joogaa. Meillä on joogaa aina sunnuntaina, joka on tosi sopiva lisä jo muuten aika rentoon päivään. Käyn myös keskiviikkoisin aamujoogassa ennen koulun alkua, mikä siis tarkoittaa että herään kello 5.30... Oon kyllä tykännyt todella paljon, tää ollut hyvä stressinlievittäjä. Ja onhan se aika must kokeilla joogaa kun kerran Intiassa ollaan :D

Mulla on myös epävirallisia triveneita (joista ei tule merkintöjä IB-tutkintoon): Flashmob, Jewellery Making Club sekä Vietfood, joissa käyn kuitenkin melko säännöllisesti. Täällä useimmat trivenit on sellaisia joissa voit käydä aina kun huvittaa, mikä on tosi kätevää, koska sillä tavalla ei tarvitse sitoutua liikaa.  

jee
Lähikuvaa mun seinästä! Mun siskon lähettämä paketti kotoa saapui pari viikkoa sitten, se sisälsi mm. ton unisiepparin jonka tein itse kaks vuotta sitten. Tuli heti paljon parempi fiilis (vaikka ei se mun vähäistä unimäärää ollenkaan paranna) kun on jotain tuttuja juttuja Suomesta täällä. Paperiorigamit taittelin kun koitin vältellä kouluhommia, ripustin ne roikkumaan mun sängyn yläpuolella roikkuvista jouluvaloista ja yllättävän kivalta näyttää!

Huomenna meillä alkaa yhdeksän päivän mittainen Project Week, jonka aikana koko koulu hajaantuu projektiryhmittäin ympäri Intiaa. Mun kohde on Vanastree eteläisessä Intiassa ja oon suunnattoman innoissani, mutta hieman pelokas myös. Näin lyhyesti sanottuna me tullaan auttamaan kyläläisiä maanviljelyssä sekä ihan jokapäiväisissä askareissa. Tuun asumaan koko viikon paikallisten kodeissa keskellä metsää suomalaisten mittakaavassa todella vaatimattomissa olosuhteissa, joten tää kokemus tulee olemaan todella mielenkiintoinen mutta varmasti vaikea myös! 

Viisi päivää projektiviikon loppumisen jälkeen meillä alkaa Diwali Exeat, joka käytännössä tarkoittaa viiden päivän lomaa! Diwali on valon juhla ja yksi tärkeimmistä juhlista Intiassa. Mä suuntaan isolla porukalla vähän etelämmäs täältä kampukselta, ja oon niin innoissani!! Meidän päämääränä on siis Hampi, pieni kylä, joka on kuuluisa Vijayanagaran raunioista. Hampin monumentit on Unescon maailmanperintökohde ja koko paikka vaikuttaa niin upeelta ja kauniilta että huhhuh! Matkustetaan siis kaveriporukalla ekaa kertaa "yksin" Intiassa, joten saa nähdä mitä käy. Monien mutkien jälkeen saatiin varattua bussiliput ja hostellihuoneet ihan kohtuulliseen hintaan, joten nyt vaan ootellaan matkapäivää. Tää on ihan uskomantonta miten aika juoksee niin nopeesti; meidän Hampi-reissun jälkeen enää vaan reilu kuukausi ja sitten lennänkin jo takaisin Suomeen!

hampi
x x x x